Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä

Tervetuloa tutustumaan sävellysten taustoihin! Alta löydät linkit sävellyskilpailun teosten ja säveltäjien esittelyihin. Nuotteja voi tilata https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/ 

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä OSA 18/18

SAAMMEKO ESITELLÄ 

CHARLOTTA HAGFORS: KEHTOLAULU

Sävellyskilpailun annin esittelyn saa kunnian päättää Charlotta Hagforsin kaunis ja puhutteleva, kalevalamittainen Kehtolaulu. 

 🎵 Katso Lotan videotervehdys, niin tiedät, millaisia toiveita lauluun sisältyy ja millaisesta hienosta kansanlauluperinteestä kappaleen loppu on saanut inspiraationsa. Lisätietoa teoksesta löydät tämän julkaisun kommentista. 

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta, hinta 10,80 € (digi)/ 12,80 € (paperi) https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/! 🎵

 Haluatko tutustua Lottaan? Hän kertoo itsestään näin: "Olen pääkaupunkiseudulla asuva monialainen laulaja, säveltäjä, kansanmuusikko, ja esiintyjä. Valmistuin Sibelius-Akatemian Pohjoismaisesta kansanmusiikin maisteriohjelmasta 2017 ja olen esiintynyt produktioiden myötä eri puolilla maailmaa. Pitkällinen taustani kansanlauluyhtyeissä sekä mm. Philomela-kuorossa kuuluu varmasti töissäni. Sävellystä olen opiskellut mm. Timo Alakotilan johdolla. Sävellyksiä ja sovituksia olen tehnyt paitsi kuoroille, lauluyhtyeille ja kansanmusiikkiyhtyeille, myös erilaisiin näyttämöteoksiin: mm. Tanssiteatteri Tsuumin ja Osiris-teatterin produktioihin. Tilausteoksia on syntynyt myös Siba Folk Big Bandille (Maria, Pohjan neiti, josta on myös kuoroversio), Kalevan Navetan taidekeskuksen avajaisiin sekä Karjalan Nuorten 100-vuotisjuhlanäytökseen. Sävellystyön ohella työskentelen laulajana perustamassani Kasvu-yhtyeessä, Laitakaupungin orkesterissa sekä rakkaassa lauluyhtye Ilo Ensemblessä, joka voitti Tampereen Sävelen kansainvälisen lauluyhtyekilpailun vuonna 2017 ja on julkaissut paljon omaa musiikkia. Olen päässyt vierailemaan myös sahan soittajana Avanti! -orkesteriin. Vapaus, avarakatseisuus, laaja-alaisuus ja poikkitaiteellisuus ovat sävellyksissäni keskeisiä elementtejä ja keskeisiä arvoja musiikin teossa muutenkin. Teen musiikkia erilaisille kokoonpanoille myös tilauksesta! kasvuband.com/#/about iloensemble.com charlode@gmail.com" #sävellyskilpailu #compositioncompetition #naiskuoroliitto #lauletaanpuhtaasti

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä OSA 17/18
SAAMMEKO ESITELLÄ

SUVI-IINA KUKKANEVA: FEIANIKHALAA EMINA

🎵 Vielä on jäljellä upeaa antia Suomen Naiskuoroliiton sävellyskilpailusta! Toiseksi viimeisenä esittelyvuorossa on Suvi-Iina Kukkanevan yhtä aikaa riemukas ja koskettava pseudokielinen teos Feianikhalaa emina, jonka idea syntyi pandemian alkuaikoina. Teos kertoo jälleennäkemisen juhlasta, jossa ihmiset tapaavat toisiaan pitkän erossaolon jälkeen. Juhlijat kuitenkin huomaavat, ettei heillä enää ole yhteistä kieltä ja näin ollen heidän on opeteltava kuuntelemaan ja tuntemaan toisiaan uudelleen.

 
🎵 Katso Suvi-Iinan video, niin tiedät, miten tämä ei-jouluinen teos itse asiassa liittyy erääseen monille rakkaaseen (ja itkettävään!) jouluaaton traditioon ja mitä tekemistä tanssin hurmaan heittäytymisellä tämän teoksen kanssa on!

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit digi- tai paperimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta, hinta 6,90 € (digi)/ 7,90 € (paperi) https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/!

🎵 Haluatko tutustua Suvi-Iinaan? Hän kertoo itsestään näin:
"Olen 28-vuotias jyväskyläläistynyt opettaja. Tavoitteeni on, että jonakin päivänä voisin vielä esitellä itseni ammattinimikkeellä säveltäjä. Olen erityisen kiinnostunut kuoroille säveltämisestä, ja kuorolaulu onkin ollut merkittävä osa elämääni jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Minulle merkittäviä säveltäjäesikuvia ovat olleet muiden muassa Pekka Kostiainen, Morten Lauridsen sekä Francis Poulenc. Kostiaisen teoksissa ihailen eniten sitä, kuinka hän onnistuu yhdistämään niin saumattomasti herkkyyden ja humorismin. Lauridsen taas maalailee kosmisia kuvia ja saa kuoron nostettua painottomaan tilaan. Poulenc on mielestäni ilmaisussaan tunnistettava mutta samalla rajoja kokeileva.
Kuorosäveltäjänä pyrin siihen, että teokseni ovat luontevasti omaksuttavissa. Minua puhuttelevat sekä erittäin vanha että varsin moderni kuorolle sävelletty taidemusiikki. Messutekstit ja kirkkomusiikki ovat pääosassa useimmissa sävellyksissäni. Ennen kaikkea sävellystyötäni kuitenkin värittää synestesia, joka kääntää kaiken kuulemani visuaaliseksi."

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

  ESA PETHMAN: METSÄN NEITI 

Sävellyskilpailun teosesittelyissä tuodaan tälläkin kertaa alkukesän valoa syksyn keskelle, kun vuorossa on sielua ja mielikuvitusta helisyttävä, vahvasti Asko Viholaisen tekstistä innoituksensa saanut Esa Pethmanin sävellys Metsän neiti.

🎵 Säveltäjä kertoo teoksestaan näin:
"Metsän neiti on mielestäni nimenä ainutlaatuinen, houkutteleva. Se on oltava jonkinlainen satutarina! Teksti on toimivaa, runollista ja sointuvaa. Jo alkuunsa se helähtää soimaan eikä sitä voi mitenkään jättää huomiotta. "Metsän neiti, metsän neiti! Koivu metsän reunan…" Sanoittaja Asko Viholainen ansaitsee täyden tunnustuksen ja kumarruksen. "Koivu, neiti metsän reunan, sua kuusiherrat kumartaa…" Toivon sävellyksen yltävän sanoituksen tasolle!"

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta, hinta 6,90 € (digi)/ 7,90 € (paperi) https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/!

🎵 Haluatko tutustua Esaan? Meillä on ilo ja kunnia kertoa hänestä näin:
Toukokuussa 85-vuotta täyttänyt ja juhlakonsertissaan esiintynyt saksofonisti, huilisti Esa Pethman kuuluu suomalaisen jazzin suuriin nimiin. Hän on ollut bebopin pioneeri ja modernin jazzin avainsoittajia Suomessa. Pethman on tehnyt monipuolisen uran paitsi jazzmuusikkona, myös säveltäjänä, sovittajana, orkesterimuusikkona, kuoronjohtajana ja kapellimestarina sekä klassisen että viihdemusiikin maailmassa. Hän on soittanut muun muassa Laila Kinnusen ja Carolan yhtyeissä. Hänen kuuluisin sävellyksensä on Carolan sanoittama ja tunnetuksi tekemä "The Flame".

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

JUHA HOLMA: MANSIKAN MAKU

Nyt palataan kesään, kun esittelyvuorossa on Juha Holman Raili Malmbergin tekstiin säveltämä Mansikan maku!

🎵 Säveltäjä kertoo teoksestaan näin:
"Raili Malmbergin Mansikan maku -runo kuvailee kesäistä päivää vailla huolen häivää. Halusin saada sävellykseeni tuon osin pysähtyneen hellepäivän tunnelman. Runossa luodaan raukea tunnelma lukuisin yksityiskohdin. Näyt, tuoksut, maut - kaikki omassa kiireettömyydessään - väreilevät lakkaamatta, mutta ovat yhtä ihanaa kokonaisuutta.
Ihmisen havainnot luonnossa kauniina kesäpäivänä toistuvat, mutta muuttuvat alati hieman; jokainen hetki on ainutkertainen. Tätä kiireetöntä "kesän parasta päivää" lähestyin musiikillisten teemojen yhtäaikaisen toisteisuuden ja pienen varioivuuden kautta. Teos tuo silti kuultavaksi uusiakin elementtejä - aivan niin kuin suomalaisen kesäluonnon rauhallinen tarkastelukin suo uusia aistihavaintoja. Juuri "tänään on koko elämässäni mansikan maku"!

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta, hinta 7,80 € (digi)/ 8,80 € (paperi) https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/!

🎵 Haluatko tutustua Juhaan? Hän kertoo itsestään näin:
"Olen suomalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä, joka tunnetaan erityisesti monipuolisena kuorosäveltäjänä. Kaikille kuoromuodoille löytyy viljalti sävellyksiä ja tyylikirjokin on suuri. Myös musikaalit kuuluvat repertuaariin, esimerkkinä Seinäjoen Tangomarkkinoille Seinäjoki Areenalla 2004 kantaesitetty Miehen tie. Tilausteoksia olen säveltänyt kymmeniä niin yksittäisille kuoroille kuin erilaisille laulujuhlille ja niitä olen myös johtanut Suomen lisäksi mm. Virossa ja Bulgariassa. Teokset ovat niittäneet mainetta lukuisissa sävellyskilpailuissakin - viisi teostani on saanut ensimmäisen palkinnon. Olen myös tuttu näky kouluttajana ja kilpailujuryjen jäsenenä."

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

KARI PAPPINEN: KOLME PIENTÄ HETKEÄ
Nyt pääsee jälleen nauttimaan Suomen Naiskuoroliiton sävellyskilpailun parhaimmistosta! Julkaisuvuorossa on Kari Pappisen Jaakko Ojatalon teksteihin säveltämä sarja Kolme pientä hetkeä (SSAA). Näissä kolmessa hetkessä on kokonainen maailma!

🎵 Säveltäjä kertoo teoksestaan näin:
"Kolme pientä hetkeä kuvaa lempeän melankolisesti elämää kolmessa eri tilanteessa myös sarkasmin ja huumorin suodattimien lävitse. Osat Aamu, Kodin rauha ja Missä olin muodostavat kukin oman kertojanäänensä. Teos on suunniteltu kokonaisuudeksi, mutta sopii esitettäväksi myös yksittäisinä kappaleina. Nyanssoinneissa ja esitysmerkkien vähyydessä on jätetty tilaa esittäjän luovalle tulkinnalle. Tervetuloa matkalle ihmismieleen!"
Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta, hinta 13,40 € (paperi)/9,90€ (digi) https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/!

🎵 Haluatko tutustua Kariin? Hän kertoo itsestään näin: "Olen tehnyt Keski-Pohjanmaalla 37-vuotisen rupeaman musiikkipedagogiikan, kuorojen, orkesterien, teatterin sekä harraste- ja järjestötoiminnan parissa. Olen toiminut myös kuoroäänitteiden taiteellisena tuottajana sekä kuorokilpailuiden ja -katselmusten sekä sävellyskilpailuiden tuomarina. Olen saanut kunnian vastaanottaa useita huomionosoituksia ja kulttuuripalkintoja. Olen tehnyt sävellystyötä mm SKR:n ja Sibelius-rahaston työskentelyapurahoilla. Laajamuotoisimpia teoksia eri kuoromuodoille sävelletyn a cappella musiikin ohella ovat Kiipesin vuorille – Requiem sekä näyttämöteokset 12 paitaa ja Olli Outolintu, kuorodraama Muistot eivät pala sekä tuoreimpana Keski-Pohjanmaan kamarioopperayhdistyksen tilaama pienoisooppera Vieras laji 2021."

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ 

SAIMA HAAPANEN: PALAMAAN PAKOTUS

Yksi sävellyskilpailun nimimerkkien takaa paljastuneista säveltäjistä on iki-ihana, nykyisin Club For Fiven laulajanakin tunnettu Saima Haapanen.

Saiman Palamaan pakotus lumoaa paitsi sävelellään, myös kaksitasoisella tekstillään. Annetaan Saiman paljastaa, mitä perinteisen saunakuvaston ja mökkimaiseman taakse kätkeytyy ja millaisiin sanoihin hän teoksensa tunnelman tiivistää. 

🎧 Haluatko kuulla, miltä Palamaan pakotus kuulostaa? Voit kuunnella sen midinä täällä. 

 🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/

🎵 Haluatko tutustua tarkemmin Saimaan? Hän kertoo itsestään näin: 

"Valmistuin pop/jazz-musiikkipedagogiksi nykyisestä Metropoliasta vuonna 2006 ja suoritin siellä myös ylemmän AMK-tutkinnon pääaineenani musiikin sovittaminen. Olen täydentänyt opintojani Metropolian Sävellyspedagogiikka-koulutuksessa (2018) ja Helsingin Taideyliopiston The Inspiration Course In Global Choir Leadership -opintokokonaisuudessa (2021). Olen toiminut rytmimusiikin laulunopettajana Musiikkiopisto Avoniassa vuodesta 2006 sekä kouluttanut useita lauluyhtyeitä ja kuoroja. Sovituksiani ovat tilanneet, laulaneet ja levyttäneet kymmenet kuorot ympäri Suomen. Vuonna 2019 minut palkittiin KYL:n sävellyskilpailussa kunniamaininnalla puhuttelevan tekstin kirjoittamisesta ja rytmimusiikin keinovarojen ansiokkaasta käytöstä kappaleessa 157 680. Toimin laulajana ja sovittajana lauluyhtye Viidessä vuosina 2003-2013, sekä tuuraajana lauluyhtye Rajattomassa usean vuoden ajan. Lisäksi minua on kuultu mm. Adiemus Singersissä, Emo Ensemblessä ja Sibelius-Akatemian vokaaliyhtyeessä. Omaa musiikkiani julkaisin trioni kanssa keväällä 2020 sooloalbumillani Toinen tyttö."

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

MARI LIUKKONEN: RANNALLA

Mari Liukkosen teos Rannalla (SSAA) Saima Harmajan tekstiin on puhdasta kauneutta; hauraan tunnelmoiva hetki, jonka ei soisi päättyvän.

Säveltäjä kertoo teoksestaan näin:

🎵 "Teoksen sävelkieli pyrkii tavoittelemaan tekstin herättämää tunnelmaa. Siinä on aistittavissa sama levollisuus, jonka voi kokea rannalla istuessaan aaltojen hiljaista liplatusta kuunnellen. Tekstin sävy on kaipaava, ja sen lopussa oleva hiljainen toive "tulisit juuri nyt" lausutaankin vuoroin kuiskaten, puhuen tai laulaen, ja kaiku toistaa toiveen useita kertoja. Vaikka teoksen harmoniassa on kuultavissa paikoin perinteistäkin sointukulkua, teosta voidaan pitää tyyliltään modernina. Sen esittäminen vaatii laulajilta erityistä herkkyyttä, sillä dynamiikka kulkee pääasiassa pianossa ja pianissimossa kasvaen enimmilläänkin vain mezzopianoon ja mezzoforteen."

🎧 Haluatko kuulla, miltä Rannalla kuulostaa? Voit kuunnella sen midinä täällä.

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/

🎵 Haluatko tutustua Mariin? Hän kertoo itsestään näin: "Olen valmistunut kirkkomuusikoksi Oulun konservatoriosta vuonna 1999 pääinstrumenttinani urut, sekä musiikkipedagogiksi Jyväskylän AMK:sta vuonna 2006 (varhaisiän musiikkikasvatus). Syksystä 2017 alkaen olen toiminut Hailuodon seurakunnan kanttorin virassa. Lauluopintojani jatkan työni ohella Oulun AMK:ssa. Laulan myös Pohjois-Pohjanmaan kanttorikuorossa sekä Suomen Kanttorikuorossa. Säveltämistä ja sovittamista olen opiskellut mm. Jyväskylän AMK:ssa Erkki Raiskin johdolla. Vuonna 2009 sain 1. palkinnon Varhaisiän musiikinopettajat ry:n Musiikkia meille ja teille -sävellyskilpailussa. Seitakuoron Uutta kamarikuoromusiikkia pohjoiseen -sävellyskilpailussa vuonna 2019 sävellykseni tuli neljänneksi. Sävellän ja sovitan erityisesti yksinlaulu- ja kuoromusiikkia oman työni tarpeisiin, mutta myös tilauksesta erilaisille kokoonpanoille." 

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

JOHANNES TIUSANEN: NELJÄ SANGAM-RUNOA JA TUMMUUS JA VALKEUS

Syyskuussa sävellyskilpailun päätöskonsertissa esitettyjen ja julkaistujen teosten lisäksi kilpailu tuotti monta kiinnostavaa uutuusteosta diskanttikuorojen laulettavaksi!

Niiden esittely jatkuu nyt ja alkaa kahdella kiinnostavalla, hyvin erilaisista lähtökohdista syntyneellä Johannes Tiusasen teoksella. Neljä sangam-runoa vie kuulijan neljään eri maailmaan intensiivisillä teksteillään. Tummuus ja valkeus vangitsee kuulijan upealla tunnelmallaan. Säveltäjä kertoo teoksistaan näin:

🎵 Neljä sangam-runoa "Yleensä korvaani pesiytyneet teeman aihiot etsivät sopivaa tekstiä, mutta toisinaan törmään tekstiin, joka alkaa soida jo lukiessa. Juuri näin kävi ensimmäisen sangam-runon lauseelle "Ja missä hän on nyt?" lukiessani Juha Hurmeen Niemeä.

Eero Hämeenniemen suomentamat, yli 2000 vuoden takaiset tamilinaisten runot ovat uskomattoman nykyaikaisia, ajattomia ja ajankohtaisia. Kahden naiseksi kasvavan tytön isänä tartuin tilaisuuteen kokeilla, miltä temperamenttisen ja itsenäisen, mutta loukattuna hauraan naisen tunne-elämän kuohut tuntuvat. Aloin säveltää laulua rautavaaralaisella oktatonisella asteikolla, ja vaikka luovuin kaavasta, onnistuin säilyttämään teoksessa tavoittelemaani arkaaista harmoniaa. Naiskuoroliiton sävellyskilpailun pitkittyessä valitsin lisää runoja kokonaiseksi sarjaksi, jonka laulut voi esittää erikseen tai yhtenä teoksena."

🎵 Tummuus ja valkeus "Kun en monista yrityksistä huolimatta onnistunut asettamaan yhtäkään löytämääni tekstiä päässäni vuosia soineeseen kromaattiseen teemaan, päätin vaientaa sen kirjoittamalla tekstin itse. Yhtäältä laulu rinnastaa maailmankaikkeuden suurimpia ja pienimpiä piirteitä, toisaalta elämää ja fysikaalisia ilmiöitä, joissa näen paljon samoja skeemoja. Olin kuvitellut, että omaa tekstiä olisi tarvittaessa helppo muokata musiikin ehdoilla, mutta luulo osoittautui vääräksi. Laulu on avoimesti yhden tempun poni, teema ja sen muunnelmia, mitä säkeistöiksi ryhmitelty teksti alleviivaa. Lopun totunnaisessa kadenssissa yhdistyy tyytyväisyyteni lopputulokseen sekä siihen, että kaksoisviivan piirtäminen viimeiseen tahtiin todella sammutti päässäni pyörineen teeman."

🎵 Haluatko tutustua tarkemmin Johannekseen? Hän kertoo itsestään näin: "Olen satakuntalainen maanviljelijä, maatalousteknologian dosentti ja maanalaisen radiotekniikan startup-yrittäjä. Lapsuudessani suoritin Porin musiikkiopiston pääsoittimenani viulu. Tarve tuottaa omaa musiikkia pääsi irti 13-vuotiaana Amiga 500 trackerillä ja jatkui sekä bändeissä että moniraitureilla toteutetuissa omakustanteissa. 2000-luvun alussa lauloin Ylioppilaskunnan laulajissa ja johdin Satakuntalaisen osakunnan kuoroa, jolle myös sävelsin ja sovitin pääosan ohjelmistosta. Nykyisin laulan Porin Mies-Laulussa, joka kantaesittää sävellyksiäni vuosittain. Vuonna 2022 sain P. J. Hannikainen -sävellyskilpailun kolmannen palkinnon ja yhden kolmesta Liiton Miesten "Mies paikallaan" -huomionosoituksesta."

🎧 Haluatko kuulla, miltä Neljä sangam-runoa ja Tummuus ja valkeus kuulostavat? Voit kuunnella midinä

Neljä sangam-runoa täällä, Tummuuden ja valkeuden täällä.

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa  https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/

Kuva: Maria Tiusanen

Suomen Naiskuoroliiton sävellyskilpailu on saatu päätökseen.

Monipuolisesti uutta suomalaista diskanttikuoromusiikkia esitelleessä päätöskonsertissa lauantaina 10.9. kantaesitettiin 10 teosta. Tuomaristo palkitsi seitsemän hienoa teosta.

1. palkinto 2 500 €

Niels Burgmann: (san. Emily Dickinson) We grow accustomed to the Dark. Onnea voittajalle!

Jaettu 2. palkinto 1 700 €

Finn Shields: Juurien täyttämä polku (san. Erja Tulasalo)

Mervi Kurki: To Be Free (san. Mervi Kurki)

3. palkinto 1 100 €

Teemu Tommola: Kirjeitä Franzilta (san. Franz Kafka, suom. Teemu Tommola)

Erikoispalkinto 500 €

Samuli Saarela: Julens visor (san. Luuk. 1:42, 45 ja Luuk. 1:46-55)

Kirsti Rasehorn: Small Particles (san. Kirsti Rasehorn)

Erikoispalkinto

Seija Kiiveri (nyk. Kelavirta):

Kaksi voimaannuttavaa laulua naisäänille

1. En jaksa (san. Anna-Maija Järvi-Herlevi)

2. Itseni arjesta irrotan (san. Maritta Niskanen)

Lisäksi kantaesityksensä saivat seuraavat teokset:
Lauri Mäntysaari: Käen laulu, Janne Salmenkangas: Psalmi 57, Elina Majuri: Rakkaudesta

Lämpimät onnittelut kaikille palkittujen ja kantaesitettyjen teosten säveltäjille! Kiitos sanoittajille puhuttelevista teksteistä!

Suuri kiitos kantaesityksistä Jyväskylän naislaulajat johtajanaan Rita Varonen, Naiskuoro Timotei ja Liittokuoro Louhi johtajanaan Anneli Julén sekä Tapiolan kuoro johtajanaan Pasi Hyökki!

Erityiskiitos myös tuomaristolle, jonka muodostivat musiikkineuvos Anneli Julén (puheenjohtaja), MuM Pasi Hyökki, kuoronjohdon professori Timo Nuoranne, diplomikuoronjohtaja Rita Varonen ja musiikkineuvos Kaija Viitasalo, sekä tuomariston sihteerille Susanna Kanteliselle.

Sydämellinen kiitos yleisölle - te teitte tunnelmasta suurenmoisen!

Kantaesitetyt teokset on julkaistu nuotteina. Niitä voi tilata toimisto@naiskuoroliitto.fi

#sävellyskilpailu #naiskuoroliitto #lauletaanpuhtaasti