Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä

Tervetuloa tutustumaan sävellysten taustoihin! Alta löydät linkit sävellyskilpailun teosten ja säveltäjien esittelyihin. Nuotteja voi tilata https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/ 

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä OSA 13/18 SAAMMEKO ESITELLÄ 

⭐️ SAIMA HAAPANEN: PALAMAAN PAKOTUS ⭐️Sävellyskilpailun helmien esittely jatkuu! Yksi sävellyskilpailun nimimerkkien takaa paljastuneista säveltäjistä on iki-ihana, nykyisin Club For Fiven laulajanakin tunnettu Saima Haapanen.

Saiman Palamaan pakotus lumoaa paitsi sävelellään, myös kaksitasoisella tekstillään. Annetaan Saiman paljastaa, mitä perinteisen saunakuvaston ja mökkimaiseman taakse kätkeytyy ja millaisiin sanoihin hän teoksensa tunnelman tiivistää. 

🎧 Haluatko kuulla, miltä Palamaan pakotus kuulostaa? Voit kuunnella sen midinä täällä. 

 🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa Suomen Naiskuoroliitosta https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/

🎵 Haluatko tutustua tarkemmin Saimaan? Hän kertoo itsestään näin: 

"Valmistuin pop/jazz-musiikkipedagogiksi nykyisestä Metropoliasta vuonna 2006 ja suoritin siellä myös ylemmän AMK-tutkinnon pääaineenani musiikin sovittaminen. Olen täydentänyt opintojani Metropolian Sävellyspedagogiikka-koulutuksessa (2018) ja Helsingin Taideyliopiston The Inspiration Course In Global Choir Leadership -opintokokonaisuudessa (2021). Olen toiminut rytmimusiikin laulunopettajana Musiikkiopisto Avoniassa vuodesta 2006 sekä kouluttanut useita lauluyhtyeitä ja kuoroja. Sovituksiani ovat tilanneet, laulaneet ja levyttäneet kymmenet kuorot ympäri Suomen. Vuonna 2019 minut palkittiin KYL:n sävellyskilpailussa kunniamaininnalla puhuttelevan tekstin kirjoittamisesta ja rytmimusiikin keinovarojen ansiokkaasta käytöstä kappaleessa 157 680. Toimin laulajana ja sovittajana lauluyhtye Viidessä vuosina 2003-2013, sekä tuuraajana lauluyhtye Rajattomassa usean vuoden ajan. Lisäksi minua on kuultu mm. Adiemus Singersissä, Emo Ensemblessä ja Sibelius-Akatemian vokaaliyhtyeessä. Omaa musiikkiani julkaisin trioni kanssa keväällä 2020 sooloalbumillani Toinen tyttö."

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

MARI LIUKKONEN: RANNALLA

Mari Liukkosen teos Rannalla (SSAA) Saima Harmajan tekstiin on puhdasta kauneutta; hauraan tunnelmoiva hetki, jonka ei soisi päättyvän.

Säveltäjä kertoo teoksestaan näin:

🎵 "Teoksen sävelkieli pyrkii tavoittelemaan tekstin herättämää tunnelmaa. Siinä on aistittavissa sama levollisuus, jonka voi kokea rannalla istuessaan aaltojen hiljaista liplatusta kuunnellen. Tekstin sävy on kaipaava, ja sen lopussa oleva hiljainen toive "tulisit juuri nyt" lausutaankin vuoroin kuiskaten, puhuen tai laulaen, ja kaiku toistaa toiveen useita kertoja. Vaikka teoksen harmoniassa on kuultavissa paikoin perinteistäkin sointukulkua, teosta voidaan pitää tyyliltään modernina. Sen esittäminen vaatii laulajilta erityistä herkkyyttä, sillä dynamiikka kulkee pääasiassa pianossa ja pianissimossa kasvaen enimmilläänkin vain mezzopianoon ja mezzoforteen."

🎧 Haluatko kuulla, miltä Rannalla kuulostaa? Voit kuunnella sen midinä täällä.

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/

🎵 Haluatko tutustua Mariin? Hän kertoo itsestään näin: "Olen valmistunut kirkkomuusikoksi Oulun konservatoriosta vuonna 1999 pääinstrumenttinani urut, sekä musiikkipedagogiksi Jyväskylän AMK:sta vuonna 2006 (varhaisiän musiikkikasvatus). Syksystä 2017 alkaen olen toiminut Hailuodon seurakunnan kanttorin virassa. Lauluopintojani jatkan työni ohella Oulun AMK:ssa. Laulan myös Pohjois-Pohjanmaan kanttorikuorossa sekä Suomen Kanttorikuorossa. Säveltämistä ja sovittamista olen opiskellut mm. Jyväskylän AMK:ssa Erkki Raiskin johdolla. Vuonna 2009 sain 1. palkinnon Varhaisiän musiikinopettajat ry:n Musiikkia meille ja teille -sävellyskilpailussa. Seitakuoron Uutta kamarikuoromusiikkia pohjoiseen -sävellyskilpailussa vuonna 2019 sävellykseni tuli neljänneksi. Sävellän ja sovitan erityisesti yksinlaulu- ja kuoromusiikkia oman työni tarpeisiin, mutta myös tilauksesta erilaisille kokoonpanoille." 

Sävellyskilpailun teosten alkulähteillä, SAAMMEKO ESITELLÄ

JOHANNES TIUSANEN: NELJÄ SANGAM-RUNOA JA TUMMUUS JA VALKEUS

Syyskuussa sävellyskilpailun päätöskonsertissa esitettyjen ja julkaistujen teosten lisäksi kilpailu tuotti monta kiinnostavaa uutuusteosta diskanttikuorojen laulettavaksi!

Niiden esittely jatkuu nyt ja alkaa kahdella kiinnostavalla, hyvin erilaisista lähtökohdista syntyneellä Johannes Tiusasen teoksella. Neljä sangam-runoa vie kuulijan neljään eri maailmaan intensiivisillä teksteillään. Tummuus ja valkeus vangitsee kuulijan upealla tunnelmallaan. Säveltäjä kertoo teoksistaan näin:

🎵 Neljä sangam-runoa "Yleensä korvaani pesiytyneet teeman aihiot etsivät sopivaa tekstiä, mutta toisinaan törmään tekstiin, joka alkaa soida jo lukiessa. Juuri näin kävi ensimmäisen sangam-runon lauseelle "Ja missä hän on nyt?" lukiessani Juha Hurmeen Niemeä.

Eero Hämeenniemen suomentamat, yli 2000 vuoden takaiset tamilinaisten runot ovat uskomattoman nykyaikaisia, ajattomia ja ajankohtaisia. Kahden naiseksi kasvavan tytön isänä tartuin tilaisuuteen kokeilla, miltä temperamenttisen ja itsenäisen, mutta loukattuna hauraan naisen tunne-elämän kuohut tuntuvat. Aloin säveltää laulua rautavaaralaisella oktatonisella asteikolla, ja vaikka luovuin kaavasta, onnistuin säilyttämään teoksessa tavoittelemaani arkaaista harmoniaa. Naiskuoroliiton sävellyskilpailun pitkittyessä valitsin lisää runoja kokonaiseksi sarjaksi, jonka laulut voi esittää erikseen tai yhtenä teoksena."

🎵 Tummuus ja valkeus "Kun en monista yrityksistä huolimatta onnistunut asettamaan yhtäkään löytämääni tekstiä päässäni vuosia soineeseen kromaattiseen teemaan, päätin vaientaa sen kirjoittamalla tekstin itse. Yhtäältä laulu rinnastaa maailmankaikkeuden suurimpia ja pienimpiä piirteitä, toisaalta elämää ja fysikaalisia ilmiöitä, joissa näen paljon samoja skeemoja. Olin kuvitellut, että omaa tekstiä olisi tarvittaessa helppo muokata musiikin ehdoilla, mutta luulo osoittautui vääräksi. Laulu on avoimesti yhden tempun poni, teema ja sen muunnelmia, mitä säkeistöiksi ryhmitelty teksti alleviivaa. Lopun totunnaisessa kadenssissa yhdistyy tyytyväisyyteni lopputulokseen sekä siihen, että kaksoisviivan piirtäminen viimeiseen tahtiin todella sammutti päässäni pyörineen teeman."

🎵 Haluatko tutustua tarkemmin Johannekseen? Hän kertoo itsestään näin: "Olen satakuntalainen maanviljelijä, maatalousteknologian dosentti ja maanalaisen radiotekniikan startup-yrittäjä. Lapsuudessani suoritin Porin musiikkiopiston pääsoittimenani viulu. Tarve tuottaa omaa musiikkia pääsi irti 13-vuotiaana Amiga 500 trackerillä ja jatkui sekä bändeissä että moniraitureilla toteutetuissa omakustanteissa. 2000-luvun alussa lauloin Ylioppilaskunnan laulajissa ja johdin Satakuntalaisen osakunnan kuoroa, jolle myös sävelsin ja sovitin pääosan ohjelmistosta. Nykyisin laulan Porin Mies-Laulussa, joka kantaesittää sävellyksiäni vuosittain. Vuonna 2022 sain P. J. Hannikainen -sävellyskilpailun kolmannen palkinnon ja yhden kolmesta Liiton Miesten "Mies paikallaan" -huomionosoituksesta."

🎧 Haluatko kuulla, miltä Neljä sangam-runoa ja Tummuus ja valkeus kuulostavat? Voit kuunnella midinä

Neljä sangam-runoa täällä, Tummuuden ja valkeuden täällä.

🤩 Kiinnostuitko? Osta nuotit paperi- tai digimuodossa  https://www.naiskuoroliitto.fi/irtonuotit/

Kuva: Maria Tiusanen

Suomen Naiskuoroliiton sävellyskilpailu on saatu päätökseen.

Monipuolisesti uutta suomalaista diskanttikuoromusiikkia esitelleessä päätöskonsertissa lauantaina 10.9. kantaesitettiin 10 teosta. Tuomaristo palkitsi seitsemän hienoa teosta.

1. palkinto 2 500 €

Niels Burgmann: (san. Emily Dickinson) We grow accustomed to the Dark. Onnea voittajalle!

Jaettu 2. palkinto 1 700 €

Finn Shields: Juurien täyttämä polku (san. Erja Tulasalo)

Mervi Kurki: To Be Free (san. Mervi Kurki)

3. palkinto 1 100 €

Teemu Tommola: Kirjeitä Franzilta (san. Franz Kafka, suom. Teemu Tommola)

Erikoispalkinto 500 €

Samuli Saarela: Julens visor (san. Luuk. 1:42, 45 ja Luuk. 1:46-55)

Kirsti Rasehorn: Small Particles (san. Kirsti Rasehorn)

Erikoispalkinto

Seija Kiiveri (nyk. Kelavirta):

Kaksi voimaannuttavaa laulua naisäänille

1. En jaksa (san. Anna-Maija Järvi-Herlevi)

2. Itseni arjesta irrotan (san. Maritta Niskanen)

Lisäksi kantaesityksensä saivat seuraavat teokset:
Lauri Mäntysaari: Käen laulu, Janne Salmenkangas: Psalmi 57, Elina Majuri: Rakkaudesta

Lämpimät onnittelut kaikille palkittujen ja kantaesitettyjen teosten säveltäjille! Kiitos sanoittajille puhuttelevista teksteistä!

Suuri kiitos kantaesityksistä Jyväskylän naislaulajat johtajanaan Rita Varonen, Naiskuoro Timotei ja Liittokuoro Louhi johtajanaan Anneli Julén sekä Tapiolan kuoro johtajanaan Pasi Hyökki!

Erityiskiitos myös tuomaristolle, jonka muodostivat musiikkineuvos Anneli Julén (puheenjohtaja), MuM Pasi Hyökki, kuoronjohdon professori Timo Nuoranne, diplomikuoronjohtaja Rita Varonen ja musiikkineuvos Kaija Viitasalo, sekä tuomariston sihteerille Susanna Kanteliselle.

Sydämellinen kiitos yleisölle - te teitte tunnelmasta suurenmoisen!

Kantaesitetyt teokset on julkaistu nuotteina. Niitä voi tilata toimisto@naiskuoroliitto.fi

#sävellyskilpailu #naiskuoroliitto #lauletaanpuhtaasti