1.

Naiskuoro KYN on monipuolinen ja taitava naiskuoro, joka tunnetaan yhtenäisestä soinnista ja ilmaisurikkaasta esiintymisestä. Kaija Viitasalon aikakaudella KYN:ista on kuoriutunut rohkea, musiikillisia rajoja rikkova naiskuoro, joka ei pelkää asettaa itselleen haasteita. Kuoro tekee perusteellista, tarkkaa työtä ja jälki kuuluukin yhtenäisenä äänenmuodostuksena, rytmisenä tarkkuutena, sekä ilmaisurikkaana ja viimeisteltynä esiintymisenä.

Kuoronjohtaja Kaija Viitasalon pitkäjänteisen työn ansiosta KYN tunnetaan monen tyylilajin taitajana. Omaleimainen ohjelmisto sisältää jazzia, popmusiikkia, kansanmusiikkia, klassista sekä modernia kuoromusiikkia. Tilaussävellyksissä kohtaavat usein musiikin eri lajit; samassa teoksessa voi soida jazz ja kansanmusiikki tai moderni musiikki.

KYN on Kaija Viitasalon johdolla saavuttanut merkittäviä kunniamainintoja ja sijoituksia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Niistä ehdottomasti merkittävin on vuonna 2024 INTERKULTURin kuorojen maailmanrankingissa naiskuorojen 5. sija.

Viitasalo on kunnianhimoinen kuoromusiikin uudistaja. KYN tilaa hänen johdollaan säännöllisesti sekä yksittäisiä teoksia että teoskokonaisuuksia ja uusia sovituksia niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta säveltäjiltä. KYN:lle ovat säveltäneet muun muassa Anders Edenroth, Mikko Hassinen, Anna-Mari Kähärä, Jukka Linkola, Kirmo Lintinen ja Riikka Talvitie.

KYN tuottaa vuosittain useita konsertteja ja esiintyy maamme eturivin muusikoiden ja solistien kanssa. Levytysten, konserttien ja tilausteosten myötä Viitasalo työskentelee säännöllisesti lukuisten suomalaisten musiikin ammattilaisten kanssa. Viitasalo tekee yhdessä KYN:n kanssa yhteistyötä myös muiden nais- ja mieskuorojen kanssa ja on konsertoinut UMO Helsinki Jazz Orchestran kanssa.

KYN on levyttänyt Viitasalon johdolla kymmenen kertaa ja kuoro on valittu Suomen Naiskuoroliiton Vuoden kuoroksi kolme kertaa vuosina 2007, 2016 ja 2023.

2.

Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911 ja jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi vuonna 1914. Opiskelujen jälkeen Anna työskenteli mm. pankkialalla. Vuonna 1922 Anna avioitui Uuno Mäkelän kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Marja v. 1924 ja Anja v. 1926. Vielä 1920-luvun lopulla Anna jätti pankkiuran ja ryhtyi kauppiaaksi. Kudonta- ja koruompeleliikkeestä kehittyi 30-luvulla kangasliike Anna Mäkelä Oy. Yrittäjyyden mallin hän oli saanut Hilda-äidiltään, joka oli vuonna 1889 perustanut kotikutomon ja kehittänyt sen myöhemmin alusvaatetehtaaksi.

Anna Mäkelä valittiin Lahden Liikenaisten ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuonna 1945. Hän oli myös perustamassa valtakunnallista Yrittäjänaisten Keskusliittoa vuonna 1947 ja hänet valittiin myös Keskusliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Anna Mäkelä oli hyvin aktiivinen vaikuttaja monella yhteiskunnan saralla.

Anna oli nuoresta pitäen kiinnostunut laulamisesta ja kuorolaulusta. Vuonna 1923 Anna oli perustamassa Lahteen naiskuoroa, jonka nimeksi rekisteröitiin Lahden Nais-Laulajat. Anna suostui kuoronjohtajaksi siksi aikaa, kunnes kuoron talous sallisi pätevän johtajan palkkaamisen. Ilmeisesti Anna vakuutti kuorolaiset pätevyydellään, sillä hän johti kuoroa 33 vuotta, lähes kuolemaansa saakka. Annaa luonnehdittiin kuoronjohtajana tiukaksi, mutta oikeudenmukaiseksi, innostavaksi ja rohkaisevaksi. Anna teki myös arvokasta yhteistyötä säveltäjien kanssa ja tilasi heiltä uusia sävellyksiä. Uusia kappaleita tuli mm. Eino Linnalalta, Juhani Pohjanmieheltä ja Felix Krohnilta. Lahden Naislaulajat kustansi kaikkiaan seitsemän kuorovihkoa.

Anna Mäkelän vaikutus lahtelaisessa musiikkielämässä on ollut merkittävää. Anna toimi aikanaan aktiivisesti sekä Musiikkiopiston, Orkesteriyhdistyksen että Lahteen siirtyneen Viipurin musiikkiopiston hyväksi. Tämäkään uurastus ei Annalle riittänyt. 30-luvulta lähtien hän yritti saada aikaan myös naiskuorojen yhteenliittymää, koska oli kyllästynyt naiskuorolaulun heikkoon arvostukseen. Suomen kuoroliitto, myöhemmin Suomen laulajain ja soittajain liitto Sulasol, oli perustettu vuonna 1922. Silti Anna halusi tiiviimpää yhteistyötä myös Suomen naiskuorojen välille. Anna Mäkelä ei ollut tyytyväinen myöskään naiskuorojen yhteisesitysten tasoon. Tämän takia piti saada yhtenäinen ohjelmisto, jota kaikki kuorot harjoittelisivat. Tällaisen toiminnan tukemiseksi hän ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin oman liiton perustamisen. Uuden ohjelmiston lisäksi hän halusi jo kuorojen käytössä olevat nuottikäsikirjoitukset kaikkien käyttöön.

Vihdoin vuonna 1945 Annan sitkeä työ palkittiin, kun Naiskuoroliitto saatiin perustettua. Anna valittiin itseoikeutetusti liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Liiton tavoitteena oli mm. nostaa naiskuorojen laulullista tasoa ja järjestää kursseja niin kuoron johtajille kuin laulajillekin. Annan aikana liiton toimesta järjestettiin kaksi sävellyskilpailua ja luotiin taitomerkkijärjestelmä, sekä aloitettiin kustannustoiminta. Ensimmäisen 10 vuoden aikana Naiskuoroliitto julkaisi 12 laulua. Suomen Naiskuoroliiton 10-vuotisjuhlallisuudet vietiin läpi Annan johdolla keväällä 1956, jolloin Anna kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Silloin sai ensiesityksensä myös liiton tunnuslaulu, Eino Linnalan säveltämä ja Annan sanoittama Viirimme. Samana keväänä vakava sairaus otti vallan, ja Anna jättäytyi sivuun kuoron johdosta. Annan matka päättyi 14.3.1957. Annan viitoittamalla tiellä jatkavat edelleen yli 90-vuotias Filianna Lahden Naislaulajat sekä 80-vuotias Suomen Naiskuoroliitto.

Työ jatkuu, laulu kantaa. Annan sanoin: "Laulaja saa sielulleen ravintoa, unohtaa kaiken matalan ja imee itseensä sovintoa, rauhaa ja kauneutta."

(filianna.fi/taiteellisetjohtajat, Sininen viirimme, Suomen Naiskuoroliitto 60 vuotta, 2006)